Tämä arvostelu saattaa sitten hieman spoilata.
Okei, mistäs aloittaisin? No, heti alkuun täytyy sanoa että Rogersin ennen Kapteeni Amerikaksi tuloa oli hyvin toteutettu. Jäbikkä oli saatu uskottavasti pieni kokoiseksi ja hinteläksi. Kerrankin muutoksen jopa huomaa. Lisäksi Rogers on suht sympaattinen hahmo. Pieni ihminen johon on helppo samaistua. Tämä on mielestäni yllättävää tämmöisessä elokuvassa, jossa yleensä hahmot jäävät ohuiksi ja toiminta isoksi. Kun sitten lopulta yli puolen tunnin päästä päästään itse asiaan, menossa mennään Batman Beginsin tapaan melko rauhallisesti, luomalla melko intensiivinen historia hahmolle.
Tässä kohtaa tulee yksi lemppari vitseistäni/kohtauksista, kun yksi Punakallon sälleistä, joka on juuri tappanut professorin joka loi Kapun, pakenee ja ottaa panttivangin. Päästäkseen eroon Kapusta, sälli heittää panttivangin veteen jotta Kapu ryntäisi pelastamaan tätä supersankari kliseemäisesti ja konna pääsisi karkuun. Kun Kapu kuitenkin on juuri hyppäämässä pelastamaan, panttivangi toteaa vedestä: “It’s okay. I can swim.” Tässä kohtaa tiedän että elokuva ei mene siitä mistä aita on matalin, käyttäen kaikki kliseet, vaan menee joissakin kohtaa hieman odottamattomaan suuntaan.
Aluksihan hahmo esiintyy Amerikan maskottina showssa jossa hän hakkaa Hitleriä päin lättyyn 2000 uusitussa esityksessä. Tässä kohtaa on paljon huumoria ja nokkelia käänteitä, eikä menosta ole vaikea tykätä koska Rogers on esitelty niin hienosti. Tämä Rogers osaa heittää nokkelaa läppää vaikka onkin silti hienosti kirjoitettu hahmo joka osaa pitää toiminnasta vähemmän kiinnostuneet kiinnostuneina. Kun sitten lopulta päästään toimintaan, ja kohtaan jossa Kapusta tulee sankari, toteutetaan uskottavasti ja luonnollisesti ilman käden vääntöä. Tässä kohtaa tulee taas yksi lemppari juttuni. Kun Kapu pelastaa Punakallon vangit, ja sanoo menevänsä mätkimään natseja turpaan kysyy yksi vapautetuista soltuista että “Oletko varma että osaat hommasi?”. Kapu vastaa tyynesti: “Tietenkin. Olenhan hakannut Hitleriä jo 2000 kertaa turpaan.”
Mitäs muuta? Loppupuoli elokuvasta on hyvä, ja varsinainen, aito ja oikea kilpi ja puku näyttävät kovalta ja upeasti toteutetulta. Lempisivuhahmoksi minusta kyllä menee ehdottomasti Howard Stark, jota olisin toivonut hieman enemmänkin. Ehdottomasti hauska ja charmikas hahmo. Buckyn käsitteleminen menee mielestäni melko hölmösti, kun hahmo tapetaan ennen kuin siihen on ehtinyt kunnolla tutustua, ja vielä tavalla joka tuntuu samalta kuin tekijät olisivat yrittäneet äkkiä päästä hahmosta eroon. Hahmo ei kuole siis samalla tavalla kuin sarjakuvassa. Kuutiota olisin toivonut esiteltävän enemmän. Punakallon on kova. Juuri niin kuin epäilinkin. Aivan kuin sarjakuvissa, toimii yllättävän hyvin elokuvasta. Ihme kyllä ei mitään tuon kummempaa negatiivista sanottavaa. Siinä missä uusin Star Trek on elokuva josta voi nauttia ei-Star Trek fani, voi Kapu leffasta nauttia jopa Kapua vihaavakin henkilö. – Ellei hän ole täysin sydämetön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti